Sopeutumiseläkeläisen tuhansien eurojen bisnekset!

Vieläkö tämä systeemi toimii? Ei ole ihme jos kansalaisten luottamus on menetetty.

"Raskaasta työstä pitää maksaa kunnon palkka!"

"Entinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) nimitti Aulan hankejohtajaksi sosiaali- ja terveysministeriöön 29. kesäkuuta. Tästä tehtävästä Aulalle on maksettu kaksi 5 400 euron palkkaa kuukauden välein eli yhteensä 10 800 euroa.
Rehula luovutti ministerinsalkkunsa Annika Saarikolle (kesk) pari viikkoa myöhemmin, 10. heinäkuuta.
Rehulan allekirjoittaman nimittämiskirjan mukaan Aulan viikoittainen työaika hankejohtajana on 22 tuntia ja kolme minuuttia. Pesti kestää vuoden 2018 loppuun.

Aula: "Monimutkainen homma"

 

Keskustavaikuttaja sai kymmeniä tuhansia euroja hallituksen kärkihankkeista - nosti samaan aikaan sopeutumiseläkettä

Lauantai 14.10.2017 / Iltalehti

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula nosti samaan aikaan sopeutumiseläkettä ja kymmenien tuhansien eurojen palkkioita kahdesta eri ministeriöstä.

• Maria Kaisa Aulan kansanedustajan sopeutumiseläkkeeseen turvautuminen herättää kysymyksiä.
• Aula on kahden vuoden aikana saanut itselleen tai yritykselleen erilaisista tehtävistä yhteensä yli 90 000 euroa.
• Samaan aikaan hän on nostanut sopeutumiseläkettä.

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula nosti samaan aikaan sekä työttömyysturvaksi tarkoitettua sopeutumiseläkettä että kymmenien tuhansien eurojen palkkioita kahdesta ministeriöstä. (VELI-JUKKA MUSTAJÄRVI)

Keskustan pitkäaikaisen kansanedustajan ja entisen lapsiasiavaltuutetun Maria Kaisa Aulan, 55, nimi poistui elokuun alussa sopeutumiseläkettä saavien entisten kansanedustajien listalta. Vielä heinäkuussa Aulan nimi oli listalla.
Aula toimi keskustan kansanedustajana vuosina 1991-2003, puolueen varapuheenjohtajana vuosina 1994-2002 ja kolmen keskustalaisen pääministerin (Esko Aho, Anneli Jäätteenmäki ja Matti Vanhanen)talouspoliittisena neuvonantajana.
Eduskunnan jätettyään Aulasta tuli vuonna 2005 Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu. Hän jätti tehtävänsä yllättäen keväällä 2014. Eronsa syyksi Aula ilmoitti lapsiasiavaltuutetun toimiston vähäiset resurssit ja työn kuormittavuuden.
Aulan palkka lapsiasiavaltuutettuna oli loppuvaiheessa 6 915 euroa kuukaudessa. Vertailun vuoksi: lääkärien keskipalkka oli viime vuonna 6 547 euroa kuukaudessa.
Aula on toiminut Väestöliiton hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2014 sekä sosiaali- ja terveysministeriön Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) ohjausryhmän puheenjohtajana vuodesta 2015.
Lisäksi Aula toimi vuonna 2016 työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilönä. Aula on myös kotipaikkakuntansa Viitasaaren seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja.
Kaikista edellä mainituista tehtävistä on maksettu Aulalle tai hänen omaa nimeä kantavalle yritykselleen palkkaa tai palkkioita samalla, kun hän on nostanut kansanedustajan sopeutumiseläkettä.

Aula on keskustan entinen varapuheenjohtaja ja toiminut kolmen keskustalaisen pääministerin (Esko Aho, Anneli Jäätteenmäki ja Matti Vanhanen) talouspoliittisena neuvonantajana.

60 prosentin sääntö

Kevan Iltalehdelle toimittamien tietojen mukaan Aula on nostanut eduskunnasta tippuneiden kansanedustajien työttömyysturvaksi tarkoitettua sopeutumiseläkettä kolme kertaa, viimeksi tämän vuoden tammikuusta tämän vuoden heinäkuuhun.
Ensimmäisen kerran Aula nosti sopeutumiseläkettä vuonna 2005 ja toisen kerran toukokuusta 2014 lokakuuhun 2016. Tiukkojen lakipykälien takia Keva voi luovuttaa tiedon vain siitä, kenelle kaikille eläkettä maksetaan ja mistä mihin sitä on maksettu.
Aula toimi kansanedustajana 12 vuotta, joten hänen sopeutumiseläkkeensä on 48 prosenttia kansanedustajan palkkiosta, eli noin 3 300 euroa kuukaudessa. Vuosi kansanedustajana kerryttää eläkettä neljä prosenttia. Maksimieläke on 60 prosenttia.
Ennen vuoden 2011 vaaleja valitulle kansanedustajalle, joka ei ole toiminut ministerinä tai eduskunnan puhemiehenä, maksetaan eläkettä enintään 3 844 euroa tai 4 132 euroa kuukaudessa.
Sopeutumiseläkkeen nostaminen on tehty ex-kansanedustajille helpoksi. Ilmoitus eläkkeet maksavaan Kevaan riittää. Samoin eläkkeen maksun voi lopettaa milloin tahansa omalla ilmoituksella.
Ansiotulojakin saa olla, kunhan ne eivät yhdessä maksettavan eläkkeen kanssa ylitä 60 prosenttia kansanedustajan palkkiosta, joka on palvelusvuosista riippuen joko 6 407 euroa tai 6 887 euroa kuukaudessa.
Aulalla saa olla ansiotuloja reilut 800 euroa kuukaudessa ilman, että ne vähentävät hänelle maksettavaa eläkettä. Jokainen ylimenevä euro vähentää eläkettä eurolla. Kevan mukaan tämä on kannustanut joitakin entisiä kansanedustajia "kikkailuun".
Pääomatulot, esimerkiksi yritystoiminnasta saatava osinko tai korko- ja vuokratuotot, eivät vaikuta ennen vuoden 2011 vaaleja valittujen kansanedustajien eläkkeeseen. Aula voi halutessaan nostaa eläkettä vuoteen 2027 asti, jolloin hän täyttää 65 vuotta.
Vanhan sopeutumiseläkejärjestelmän piirissä oli heinäkuun lopussa 82 entistä ja 64 nykyistä kansanedustajaa. Avokätinen järjestelmä korvattiin vuonna 2011 huomattavasti maltillisemmalla sopeutumisrahalla, jota maksetaan 1-3 vuotta.

Lukuisia tulonlähteitä

Aulan vuosina 2016-2017 nostama sopeutumiseläke herättää kysymyksiä, koska hänellä on ollut samaan aikaan lukuisia, merkittäviäkin tulonlähteitä. Keva tarkistaa edunsaajien tulotiedot jälkikäteen, mutta vain ansiotulojen osalta.
Pelkästään Väestöliitto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat maksaneet Aulalle ja hänen yritykselleen viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä yli 90 000 euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan se on maksanut Aulalle vuosina 2016-2017 yhteensä 60 000 euroa. Summasta 30 000 euroa on maksettu suoraan Aulalle ja 30 000 euroa Aulan nimeä kantavalle konsulttiyhtiölle, Maria Kaisa Aula Oy:lle.

Sosiaali- ja terveysministeriö maksoi 30 000 euroa Aulalle ja toiset 30 000 euroa Aulan perustamalle yritykselle. Rahat maksettiin 7 500-10 000 euron suuruisissa tasaerissä tammikuun 2016 ja kesäkuun 2017 välisenä aikana.

Hallituksen luottohenkilö

Vuoteen 2018 kestävä LAPE-hanke on pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtaman hallituksen kärkihankkeita. Hankkeeseen on varattu 40 miljoonaa euroa. Aula on toiminut myös toisessa Sipilän hallituksen kärkihankkeessa.
Työministeri Jari Lindström(s) nimesi Aulan selvittämään työllistämistä ja työllistymistä tammikuussa 2016. Selvityksen toimikausi oli 20.1.-5.4.2016.
Ministeriö maksoi Aulalle parin kuukauden selvitystyöstä 12 300 euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriö maksoi Aulalle parin kuukauden selvitystyöstä 12 300 euroa. Elokuun alusta Aula on toiminut sosiaali- ja terveysministeriössä virkasuhteisena hankejohtajana. Hän ei nosta tällä hetkellä sopeutumiseläkettä.

Kevan mukaan Aulan sopeutumiseläkkeen maksu keskeytyi marras-joulukuussa 2016, mutta jatkui taas tämän vuoden tammikuusta alkaen.
Kaupparekisterin mukaan Aula perusti samaan aikaan oman konsulttiyrityksensä, joka laskutti sosiaali- ja terveysministeriöltä pian perustamisensa jälkeen aiemmin mainitut 30 000 euroa. Siihen asti ministeriö oli maksanut palkkiot suoraan Aulalle.
Sosiaali- ja terveysministeriön Iltalehdelle toimittaman erittelyn mukaan Aulan palkkiot on maksettu 7 500-10 000 euron suuruisissa tasaerissä tammikuun 2016 ja kesäkuun 2017 välisenä aikana, muutaman kuukauden välein. Tulovirta on ollut tasainen.
Lisäksi Aula on saanut Väestöliitosta 900 euroa kuukaudessa ja 165 euroa kokoukselta. Viitasaaren seurakunta on maksanut Aulalle 60 euroa kokoukselta.

Väestöliitto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat maksaneet Aulalle ja hänen yritykselleen vuosina 2016-2017 palkkaa ja palkkioita yhteensä yli 90 000 euroa. Se ei kuitenkaan ole estänyt sopeutumiseläkkeen nostamista.

Tällä hetkellä Aula ei nosta sopeutumiseläkettä. Entinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) nimitti Aulan hankejohtajaksi sosiaali- ja terveysministeriöön 29. kesäkuuta. Tästä tehtävästä Aulalle on maksettu kaksi 5 400 euron palkkaa kuukauden välein eli yhteensä 10 800 euroa.
Rehula luovutti ministerinsalkkunsa Annika Saarikolle (kesk) pari viikkoa myöhemmin, 10. heinäkuuta.
Rehulan allekirjoittaman nimittämiskirjan mukaan Aulan viikoittainen työaika hankejohtajana on 22 tuntia ja kolme minuuttia. Pesti kestää vuoden 2018 loppuun.

Aula: "Monimutkainen homma"

Aulasta tuli vuonna 2005 Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu. Hän lopetti tehtävässä yllättäen vuonna 2014, kesken toisen viisivuotiskautensa. Eronsa syyksi Aula ilmoitti vähäiset resurssit ja työn kuormittavuuden. (NINA SUSI)

Iltalehti tavoitti Aulan viimein perjantaina iltapäivällä.
Kiireinen Aula lupasi vastata sähköpostitse lähetettyihin kysymyksiin ensin perjantai-iltana, sitten lauantaiaamuna. Lopulta Aula toimitti vastaukset Iltalehden kysymyksiin lauantaina iltapäivällä. Aulan mukaan vastaaminen kesti, koska "homma olikin aika monimutkainen".
STM, TEM ja Väestöliitto ovat maksaneet sinulle ja yrityksellesi vuosina 2016-2017 yhteensä yli 90 000 euroa. Olet kuitenkin nostanut samaan aikaan myös eduskunnasta tippuneiden kansanedustajien työttömyysturvaksi tarkoitettua sopeutumiseläkettä. Miksi?
- Olen oikeutettu niin sanottuun osa-eläkkeeseen, jonka lisäksi voin ansaita tietyn määrän muita työeläkettä kartuttavia tuloja. Täyteen eläkkeeseen oikeuttaa 15 vuoden eduskuntakausi. Minä olin eduskunnassa 12 vuotta 1991-2003. Keva eli eläkkeen maksaja arvioi viran puolesta kunkin verovuoden jälkeen tulojen ja eläkkeen yhteensovituksen eli se ei ole minun harkintaani. Kysyt nyt kahdelle eri verovuodelle jakautuvista ja keskenään eri tyyppisistä tuloista, jotka vaikuttavat eläkkeeseen eri tavoin.
- Vuoden 2016 osalta yhteensovituksen arviointi on jo tehty. Sain päätöksen helmikuun lopulla 2017. Tulot eivät ole ylittäneet "sallittua" määrää eli minulle ei ole maksettu "liikaa" eläkettä. Jos näin olisi, niin Keva olisi tehnyt takaisinperinnän. Vuoden aikana jokaisen toki tulee ilmoittaa olennaisista tulojen muutoksista. Näin olen tehnyt 2016 marraskuussa ja nyt 2017 heinäkuussa. Vuonna 2016 eläkkeen maksu keskeytyi marraskuussa juuri tästä syystä ja 2017 olen sen pyytänyt lakkauttamaan toistaiseksi.
- Vuonna 2017 olen pyytänyt Kevaa keskeyttämään eläkkeen maksun heinäkuussa 2017, koska olen työllistynyt osa-aikaisesti sosiaali- ja terveysministeriössä 1.8. alkaen ja tulot nousevat liian korkeaksi yhteensovituksen kannalta. Olen sen lisäksi osa-aikainen yrittäjä sekä minulla on useita luottamustehtäviä, joista osasta maksetaan palkkioita.
Kevan mukaan olet nostanut sopeutumiseläkettä toukokuusta 2014 lokakuuhun 2016 ja uudestaan tammikuusta 2017 heinäkuuhun 2017. Miksi keskeytit eläkkeen nostamisen kahdeksi kuukaudeksi marras-joulukuussa 2016?
- Koska oma arvioni oli että muut tulot alkavat ylittää niin sanotun yhteensovitusrajan. Jokaisen sopeutumiseläkkeeseen oikeutetun tulee oma-aloitteisestikin ilmoittaa tuloissa tapahtuneista muutoksista Kevaan. Eli oli kysymys tästä.
- Keva ilmoitti helmikuun lopussa 2017, että eläkeoikeuteni jatkuu eikä eläkkeitä ole maksettu liikaa suhteessa ansaitsemiini muihin tuloihin.
Olet perustanut yrityksesi Maria Kaisa Aula Oy:n tammikuussa 2017, minkä jälkeen olet jatkanut sopeutumiseläkkeen nostamista. Liittyvätkö nämä kaksi asiaa toisiinsa?
- Totesin vuoden 2016 kokemuksella, että minulle potentiaaliset työtehtävät ovat sellaisia, joita on luontevin ja tarkoituksenmukaisin tehdä yrityksen kautta. Monet tekemäni tehtävät olivat ei-työsuhteisia toimeksiantoja, joissa sekä minun että asiakkaan kannalta yrityksen kanssa tehtävä sopimus olisi ollut luontevampi kuin yksityishenkilön kanssa tehtävä. Nykyisillä työmarkkinoilla toimeksiannot yrityksille ovat usein helpoin väylä saada työtehtäviä, eikä työsuhteen solmiminen.
- Kun perustin yritykseni aivan tammikuun alussa 2017, edellä mainittu vuoden 2016 tulojen yhteensovituksen arviointiprosessi Kevassa oli käynnissä, enkä tiennyt sen lopputulosta. Jos tuloja olisi vuonna 2016 tullut muualta liikaa, Keva siis olisi helmikuun lopussa ilmoittanut mahdollisesta takaisinperinnästä. Nyt ei tähän ollut tarvetta. Eläkkeen maksu jatkui faktisesti maaliskuussa 2017.
- Yritystoiminta tuntui siksikin toimivalta, kun asumme perheen kanssa Viitasaarella, enkä ole muuttamassa Helsinkiin, jossa paljolti minun asiantuntemukseni kannalta relevantit työt ovat. Aika paljon teenkin nyt matkatyötä eli reissaan Viitasaaren ja Helsingin sekä myös muiden paikkakuntien välillä.
Oletko nostanut palkkaa yrityksestäsi vuonna 2017?
- En ole vielä nostanut mutta olen kirjanpitäjäni kanssa keskustellut, että arvioimme tämän liikkumavaran tilivuoden lopulla. Yrityksellä on vielä joitakin investointeja tekemättä. Hyvin todennäköisesti nostan palkkaa jonkin verran. Yrityksen perustaminen ja käynnistäminen on minun kannaltani pitkäjänteinen asia, jolla haluan tosiaan tähdätä siihen, että asiantuntijatehtävien kautta pystyn tekemään mielekkäitä vaikuttamistöitä.
- Tämänkin syksyn aikana minulla on ollut eräitä pienempiä työtehtäviä yrityksen kautta.

Aulan ja SDP:n entisen kansanedustajan Päivi Lipposen tapauksissa on yhtäläisyyksiä. Iltalehti uutisoi elokuun alussa Lipposesta, joka on nostanut sopeutumiseläkettä vuodesta 2015 lähtien.
Lipponen on nostanut samaan aikaan toimitusjohtajan palkkaa miehensä Paavo Lipposen(sd) omistamasta konsulttiyhtiöstä ja opettajan palkkaa Eiran aikuislukiosta, jossa hän opettaa sivutoimisesti historiaa ja yhteiskuntaoppia.

Päivi Lipponen toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 2007-2015. Lipponen on nostanut vuodesta 2015 lähtien sekä sopeutumiseläkettä, toimitusjohtajan palkkaa että opettajan palkkaa. Iltalehti uutisoi Lipposen tapauksesta elokuussa. (ANTTI NIKKANEN)

Lipposen palkka Cosmopolis Oy:n toimitusjohtajana on sattumoisin 1 800 euroa kuukaudessa, mikä on täsmälleen sen verran, mitä hän saa ansaita menettämättä sopeutumiseläkkeestään euroakaan.
Eduskunnan puhemies Maria Lohela (s) on luvannut ottaa sopeutumiseläkeasian esiin eduskunnassa tänä syksynä.
Lohelan mukaan asia on edelleen agendalla.

MARKO-OSKARI LEHTONEN
marko-oskari.lehtonen@iltalehti.fi

Kuuskaistaa ei saa päästää velkasaneeraukseen!

Viime maanantaina Viitasaaren kaupunginhallituksen kokouksessa esitimme kaupunginjohtajan päätösesitykseen seuraavan muutosesityksen:  Viitasaaren kaupunki ei osaltaan hyväksy Pojanmaan käräjäoikeudelle antamaa lausumaa, koska Kuuskaistan mahdollisista talous ym.epäselvyyksistä ei ole kokouksessa riittävästi kirjallista materiaalia eikä selvityksiä. 
Päätösesityksestä ei selviä myöskään kuinka tarkasti erityistilintarkastus, sekä sen ohella tarvittavat toiminnan ja talouden tarkastukset ovat kunnittain tehty. Tarkastelut olisi pitänyt tehdä samalla tarkkuudella kuin Viestintävirasto teki v. 2015 Multian laajakaista asiassa. Viitasaaren tarkastus on tehty vasta vuodesta 2014 alkaen. Tarkastelussa olisi pitänyt olla jo alkuaikojen Kuuskaista lupaukset omarahoitusosuudestaan ja ym. Laajakaista lakien noudattamisesta.
Kaupunginhallituksen kokouksessa olisi pitänyt olla myös selvitys, mihin on käytetty Viitasaaren kaupungin ja kuntalaisten Kuuskaistalle maksetut yli miljoonan euron ennakkomaksut. Verkkoa Viitasaarelle rakennettiin vain muutama kilometri. Esitystä kannatti Juhani Halonen. Äänestystuloksella ei yllä mainittua esitystä hyväksytty, jätin asiaan myös eriävän mielipiteen.

Kuuskaistan velkasaneeraus ei ole oikea eikä reilu ratkaisu Keski-Suomen kunnille, eikä varsinkaan kuntien syyttömille liittymävaraajille.
Kuuskaistan kuuluisi maksaa Viitasaarelle, Saarijärvelle sekä Jyväskylälle oikeuden määräämät maksut korkoineen takaisin. Pohjanmaan omistajakuntien tulisi pääomittaa Kuuskaistaa samalla lailla kuin Keskisuomen Valokuituverkkojen omistajakunnat joutuivat pääomittamaan maksuvaikeuksissa olevaa vastaavanlaista verkkoyhtiötään.
Pesänselvittäjän selvityksillä  puolustetaan ja pönkitetään vain ja ainoastaan Kuuskaistaa. Kuntalaisten ja kuntien antamia ennakkomaksuja ei todennäköisesti saada loppupelissä lanttiakaan takaisin. Velkasaneeraukseen pääsyn jälkeen kukaan ei kysele enää, että ketkä olivat tämän miljoonien eurojen menetyksen takana. Kuuskaista sai julkista tukea kunnilta sekä valtiolta. Näitä myönnettyjä tukia käytettiin Kuuskaistan hankkeesiin ja myöhemmin loput tuet siirrettiin K-S Valokuituverkoille viranhaltijapäätöksellä eli maakuntajohtajan päätöksellä. Tässä kuviossa vaihdettiin hankkeen toteuttaja Kuuskaistasta K-S Valokuituverkkoihin ilman kilpailutuksia. Laki sanoo, että hankkeen toteuttajan tulee osallistua aina myös kilpailutukseen. Tätä lakipykälää ei noudatettu missään muodossa, ja tässä suosittiin mielestäni laittomasti yksinomaan tiettyä verkkoyhtiötä.
Mielestäni tukien siirrot ja käyttö eivät myöskään täytä EU:n lainsäädännön mukaista julkisen tuen myöntämisen perusteita. Valtiontuet tulisi periä Kuuskaistalta käräjäoikeuden päätöksellä myös takaisin, koska Kuuskaista sai väärin perustein julkista tukea.
Se on varmaa, että Kuuskaistan omistajakuntien, sekä hankkeeseen lähteneiden Keski-Suomen kuntien rahaa on palanut johonkin rutkasti. Esimerkiksi Viitasaaren, Saarijärven ja Jyväskylän kaupunkien kuituverkon rakentamiseen maksettuja etumaksuja on lähes 2 miljoonaa euroa hupuloitu jonnekin, ja myös näiden kuntien kuntalaisten etumaksurahoja n. 800 000 euroa. Missä nämä rahat ovat?
Kuuskaistan väitteiden mukaan verkkosuunnitelmat ja muutama kilometri maksaa miljoonan. Tämä ei voi pitää mitenkään paikkaansa. Odotan, että Kuuskaistan velkasaneerusta varten tehty erityistilintarkastus on toimitettu riittävän tarkasti jokaisen hankkeisiin osallistuneen kunnan osalta, jotta edes jonkinlaista selvyyttä tulisi rahojen kohtalosta. 
Velkasaneerauslaissa on tiukat normit, jos tarkastuksessa löytyy mahdollisia epäselvyyksiä, ei velkasaneeraukseen pääse. Olisi mielenkiintoista saada julkiseen tietoon mihin oikein kuntalaisten ja kuntien rahat ovat menneet? Virkavallan pitäisi tutkia tämä todella isoja rahoja koskeva epäselvyys perinpohjin.
Kuuskaistan velkasaneeraus merkitsee Viitasaarelle, Saarijärvelle ja Jyväskylälle sekä näiden kuntien etumaksuja maksaneille asukkaille ettei rahoja saada koskaan takaisin. Väitteet, että tämä velkasaneeraus olisi paras vaihtoehto rahojaan hakeville kunnille ei pidä paikkaansa. Tästä saneerausvaihtoehdosta hyötyy vain Kuuskaista pesemällä velkansa ja kuntien saatavat maton alle. Edellä mainittujen kuntien tulee vaatia tulevalta käräjäoikeudelta selvitykset kaikesta kuiturakentamiseen liittyvistä rahaliikenteestä. 
Käräjäoikeudelle tulisi olla konsernitasoinen selvitys, eli tytäryhtiö Kuuskaistan palvelut Oy: n tilit ja toiminta tulisi myös tutkia tarkoin. Kuuskaistan Palvelut Oy oli vielä vuosia 10% osuudella K-S:n Valokuituverkoissa osakkaana. Tämä yhtiö toimi käytännössä koko kuiturakentamisen operatiivisena toimijana kaikissa mukana olleissa kunnissa. Joten kyseinen yhtiö liikutti isoja rahasummia hankkeessa. On mielenkiintoista seurata, mitä tekee Pohjanmaan käräjäoikeus, vetääkö kotiinpäin vai tutkiiko asiat tasapuolisesti?

KSVV:n esittelemästä vähittäishinnastosta selvisi, etteivät tilaajat voi saada varausmaksua takaisin irtisanoutumalla, koska irtisanoutumisesta joutuu maksamaan varausmaksun suuruisen korvauksen. Myös mahdollinen takaisinmaksuaika oli laitettu useiden vuosien päähän.


Tässä esimerkki Multian hankkeesta. Samanlaiset tutkimukset tulisi tehdä kaikissa kunnissa, jotka olivat hankkeessa mukana!


Saamani tietojeni mukaan v. 2015 kesäkuussa tehtiin Viestintäviraston pyynnöstä Multian laajakaistahankkeen osalta taloudellinen ja teknillinen tarkastus. Taloudellisessa tarkastuksessa todettiin muunmuassa, että Kuuskaistalla oli ollut Viestintäviraston arviointitavasta eriävä käsitys siitä, mitkä kustannuslajit voidaan katsoa tukikelpoisiksi. Viestintävirasto on pyytänyt KSVV:tä korjaamaan hankkeen kirjanpitoa havaittujen eriävien käsitysten osalta. Lisäksi Multia-laajakaistahankkeen verkko on Kuuskaistan ja KSSV:n aikana suunniteltu uudestaan useita kertoja, mistä on aiheutunut moninkertainen määrä suunnittelukustannuksia verrattuna muihin Viestintävirastossa käsiteltyihin laajakaistahankkeisiin.
Moninkertaisten suunnittelukustannusten syntytapa ja määrä ihmetyttää virastoa. Viestintävirasto tulleekin oikaisemaan näitä kustannuksia maksupäätöstä valmistellessaan.

Myös tarkastuksen aikana aliurakoitsija Telog:n laskutusta ihmeteltiin. Tarkastuksen aikana kävi ilmi, että hankkeen aliurakoitsija Telog on laskuttanut verkon rakentamisesta rakennettujen metrien mukaista veloitusta. Laskuilla veloitus on laskennallisesti jaettu rakentamiseen, kaapeleihin, projektinjohtotyöhön, matka- ja majoituskustannuksiin sekä jo edellä mainittuun suunnitteluun ja verkon dokumentointiin. Telog kertoi tarkastuksen aikana, että kustannuslajeille jaottelu on keinotekoinen eikä sen tueksi ole esimerkiksi vastaavia määriä matka-ja majoituskustannuksia. Telogin laskuilla olevat kaapeliostot sitä vastoin ovat todennettavissa kirjanpitoaineistossa.

Kun Multian laajakaistahanke siirtyi Kuuskaistalta KSSV:lle, Verkko-osuuskunta Kuuskaistan omistama Kuuskaistan Palvelut Oy on 27.5.2014 alkaen toiminut Multian laajakaista-hankkeen projektin valvojana. Tästä toiminnasta Kuuskaistan Palvelut Oy on laskuttanut KSVV:tä pelkästään Multian hankkeen osalta vuoden 2014 loppuun mennessä 400.000 euroa, josta tukikelpoiseksi esitettiin 80.000 euroa. Projektinjohtotyöstä ei ole olemassa työajanseurantaa, koska laskutus on Telogin tapaan toteutettu metriperusteisellä hinnalla. Projektinjohtamisen kustannukset ovat selkeästi suuremmat kuin muilla samankokoisilla laajakaistahankkeilla. Vastauksena edellä mainittuun epäkohtaan kerrottiin, että aliurakoitsija Telog valvoo omia aliurakoitsijoitaan ja samanaikaisesti Kuuskaistan Palvelut Oy valvoo Telogia.

Multia-hankkeen rakennustyöt olivat olleet pysähdyksissä alkusyksystä 2013 aina toukokuuhun 2014 asti. Siitä huolimatta projektikirjanpitoon on kirjattu 450 000 euron suuruiset verkonrakennuskustannukset tältä ajalta. Asiasta kysyttäessä KSVV vastasi, että kustannukset aiheutuivat tarpeesta saattaa verkko tele-ja tieturvalliseen kuntoon töiden pysähdyksenaikana. Alueella on suorotettu myös ELY-keskuksen katselmointeja tuona aiana.

Tarkastuksessa tuli myös ilmi, että tukikelpoisen verkon osia oli osassa tositteista määritelty virheellisesti. Telogin ja Kuuskaistan Palvelut Oy:n selityksen mukaan virhe aiheutui yritysten välisessä verkkotietojen siirron yhteydessä tapahtuneessa tiedostomuodon vaihtumisessa. Telog on tämän vuoksi laskuttanut KSVV:tä kaivuutyöstä joillain reiteillä useampaan kertaan.

Viestintävirastoon keräämien valvontatietojen mukaan Multian verkkoon oli vuoden 2014 loppuun mennessä myyty 243 liittymää. Kytkettyjä liittymiä on vuosikyselyn mukaan 105 kappaletta. Teknillisellä tarkastuksella todettiin , että aktiivisessa käytössä oli vain 94 kytkettyä liittymää. Syytä myytyjen ja kytkettyjen liittymien määrän väliseen eroon tiedusteltiin taloudellisen tarkastuksen yhteydessä, KSSV totesi, että tilaajat eivät ole halunneet ottaa liitymiään käyttöön vaikka ovat maksaneet liittymismaksun. KSVV:n esittelemästä vähittäishinnastosta selvisi, etteivät tilaajat voi saada varausmaksua takaisin irtisanoutumalla, koska irtisanoutumisesta joutuu maksamaan varausmaksun suuruisen korvauksen.

KSSV:lle annettiin mahdollisuus korjata maksuhakemuksen yhteydessä toimitettu aineisto siten, että väärin määritellyt reitit ja niiden työkustannukset kohdistettaisiin projektikirjanpidossa oikein tukikelpoisiin ja tukikelvottomiin kustannuksiin.

Loppussa  mainitaan, että Viestintävirasto ei saamiensa tietojen perusteella tässä vaiheessa voi olla varma siitä, kuuluvatko kaikki Viestintävirastolle esitetyt kustannukset Multian laajakaistahankkeelle.

Yllä mainittu aineisto on poimittu v. 2015 Viestintäviraston selvityksestä koskien Multian hanketta.

Multian hankkeen osalta v. 2017 Viestintävirasto hylkäsi vajaan 500 000 euron tukimaksun kokonaisuudessaan.Tuen hylkäykseen oli syyksi laitettu liika julkinen tuki, mutta aivan varmasti edellä mainitut epäkohdat olivat myös mukana tuen suuruutta arvioidessa.



Kuuskaistan Pohjanmaan omistajakunnatkin maksumiehiksi:


 Ote Soinin kunnanhallituksesta:

 Khall 25.9.2017
Verkko-osuuskunta Kuuskaista on jättänyt 30.11.2016 käräjäoikeudelle hakemuksen
yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta. Pohjanmaan käräjäoikeus on päätöksellään 28.2.2017 päättänyt saneerausmenettelyn aloittamisesta.

Alavuden kaupunki (ml Töysän kunta), Alajärven kaupunki (entisen Lehtimäen kunnan osalta), Kuortaneen kunta ja Soinin kunta ovat osallistuneet osuuskunnan investointien rahoitukseen eri vaiheissa 2000-luvulla lainan antajina sekä pankkilainan takaajina. Soinin kunnan vastuut on esitetty edellä.

OP Yrityspankki Oyj on osoittanut kunnille 1.9.2017 päivätyt maksuvaatimukset, eräpäivä 22.9.2017. Näiden takausten sekä kuntien antolainojen vakuutena ovat yrityskiinnitykset. Nämä vakuuslainat huomioidaan kuntien saatavina saneerausohjelmassa. Soinin kunnan maksuosuus OP Yrityspankki OYJ:n lainasta on ilman viivästyskorkoja 330.868,91 e.
Saneerausmenettelyn selvittäjäksi määrätty asianajaja Jussi Laakkonen Asianajotoimisto Fennosta tekee saneerausehdotuksen käräjäoikeudelle velkojatoimikuntaa kuultuaan kuluvan syyskuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen käräjäoikeus tulee pyytämään eri asianosaistahoilta, myös
kunnilta, lopulliset kannanotot saneerausohjelmaan.

Kunnanjohtaja

Kunnanhallitus päättää merkitä tiedokseen esitetyn informaation. Saneerausehdotuksen
jälkeen tehdään tarvittavat toimet ja kannanotot.
Kunnanhallitus hyväksyy toimenpiteen, että laina on takauksen perusteella maksettu OP Yrityspankki Oyj:lle maksuvaatimuksen mukaisena eräpäivänä 22.9.2017

Ps. Tiettävästi muutkin omistajakunnat ovat joutuneet samoin maksumiehiksi.

Verkko-osuuskunta Kuuskaista hakee yrityssaneeraukseen – maksukyvyttömyys uhkaa

Verkko-osuuskunta Kuuskaista ajautui taloudellisiin vaikeuksiin otettuaan rakentaakseen haja-asutusalueiden laajakaistan useissa Keski-Suomen kunnissa.

30.11.2016 / Yle

Verkko-osuuskunta Kuuskaista on jättänyt Pohjanmaan käräjäoikeudelle hakemuksen yrityssaneerauksen aloittamisesta.

Saneerauksen taustalla on se, että Kuuskaista tuomittiin käräjäoikeuden välipäätöksessä suuriin korvauksiin Jyväskylän, Saarijärven ja Viitasaaren kaupungeille. Korvausten perusteena on sopimusrikkomus, sillä Kuuskaista ei saanut rahoitusvaikeuksien vuoksi rakennettua laajakaistaa näiden kaupunkien haja-asutusalueille.

Kuuskaista katsoo, että se on päätöksen vuoksi tilanteessa, jossa sitä uhkaa maksukyvyttömyys. Osuuskunta on jättämässä kaikista tuomioista valitukset Vaasan hovioikeuteen, mutta kaupungit voivat hakea käräjäoikeuden korvauspäätösten toimeenpanoa, vaikka niillä ei ole lainvoimaa.

Kuuskaistan mukaan sen perusliiketoiminta on kannattavaa, ja ennusteiden perusteella se pystyy tekemään positiivista tulosta. "Yrityssaneeraus onnistuessaan turvaa yhtiön velkojille selvästi korkeamman jako-osuuden kuin mahdollinen konkurssi", osuuskunnan tiedotteessa todetaan.

Saneeraushakemus koskee Verkko-osuuskunta Kuuskaistaa, eli konsernin emoyhtiötä. Se ei osuuskunnan mukaan vaikuta asiakkaiden palveluihin, eikä tytär- tai osakkuusyhtiöiden toimintaan.

Kuuskaista vetää valituksensa pois:

Tiedote 7.7.2017
Viimeksi päivitetty 11.07.2017
Kirjoittanut Verkko-osuuskunta Kuuskaista

Kuuskaista vetää valituksensa pois Vaasan Hovioikeudesta koskien Jyväskylän käräjäoikeuden Kuuskaistalle tuomittua lankettavaa tuomiota Saarijärven, Jyväskylän ja Viitasaaren sopimusrikkomus asiassa.

http://www.kuuskaista.com/index.php/tiedotteet/tiedote-tiedotteet/703-tiedote-7-7-2017


KUUSKAISTAN SANEERAUKSESTA OHJELMAEHDOTUS
Saarijärvi

Keskisuomalainen 4.10.2017

Verkko-osuuskunta Kuuskaistan yrityssaneerausmenettely on edennyt siten, että ehdotus saneerausohjelmasta on jätetty Pohjanmaan käräjäoikeudelle. Oikeus päättää asiasta myöhemmin.

Saneerauksen selvitysvaiheessa Kuuskaistasta on tehty erityistilintarkastus.

Yrityssaneerauksen tavoitteena on, että talousvaikeuksissa olevan yrityksen toiminta turvataan ja velkojille lopputulos on parempi kuin konkurssissa. Tavallisesti velkoja leikataan.

Kuuskaistan laajakaistahankkeet keskeytyivät aikanaan Keski-Suomessa rahoitusvaikeuksiin.

Keski-Suomen käräjäoikeuden lainvoimaisella päätöksellä Kuuskaista on määrätty korvaamaan Saarijärven, Viitasaaren, ja Jyväskylän kaupungeille niiden maksamia operaattori- ja liittymämaksuja sekä oikeudenkäyntikuluja yhteensä lähes 2 miljoonaa euroa.

Näissä kunnissa myös yksityiset tilaajat jäivät ilman laajakaistaliittymiä, vaikka maksoivat niistä vähintään 492 euroa. Kuuskaistan velkoihin kuuluu asiakkaille palautettavia liittymärahoja lähes 800 000 euroa.

Kuuskaistan yrityssaneeraus alkaa hahmottua

Verkko-osuuskunta Kuuskaista ajautui talousvaikeuksiin ryhtyessään laajentamaan toimintaansa Keski-Suomeen. Yrityssaneerausohjelmasta on valmistunut ehdotus.

31.10.2017 klo 12:2 Antti Seppälä / Yle

Verkko-osuuskunta Kuuskaistan yrityssaneerausohjelma on valmistumassa. Osuuskunnalla on saneerausvelkaa 9,5 miljoonaa euroa. Saneerauksella pyritään siihen, että Kuuskaistan toiminta jatkuu ja osuuskunnan jäsenet saavat pitää tietoliikenneyhteytensä.

– Osuuskunnan jäsenet eivät ole vastuussa, vaan oleellista on, että toiminta jatkuu. Etenkin monella sivukylällä valokuituverkko on ainoa tietoliikenneyhteys, sanoo yhden velkojakunnan, Alavuden kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää.

Osuuskunnan päävelkojia ovat kunnat ja mm. kaistan rakentaja Keski-Suomessa. Verkko-osuuskunta Kuuskaista ajautui taloudellisiin vaikeuksiin nimenomaan ryhtyessään rakentamaan Keski-Suomeen.

Etelä-Pohjanmaan Kuusiokunnista suhteessa eniten saatavia on Kuortaneella (1,2 milj. €) ja määrällisesti eniten Alavudella (2 milj €), jonka saatavissa on kahden sittemmin toisiinsa liittyneen kunnan, Alavuden ja Töysän saatavat. Soinin saatavat ovat noin puoli miljoonaa ja Alajärven reilut 300 000. Alajärvellä Kuuskaistaa on vain Lehtimäen alueella.

Varatuomari Jussi Laakkonen on laatinut saneerausohjelmaehdotuksen. Käräjäoikeus tekee asiassa välipäätöksen marraskuun alussa. Lopullinen päätös saneerausohjelmasta saataneen loppuvuodesta, mikäli ehdotukseen ei ole huomautettavaa. Yhtiössä on laadittu myös erityistilintarkastus keväällä, mutta tarkastuksessa ei havaittu puutteita esimerkiksi yhtiön hallinnossa.

Ennakkotilaajille kylmää kyytiä Kuuskaistalta

Verkko-osuuskunta Kuuskaistan yrityssaneerausmenettelystä Saarijärvellä 28.3. järjestetyssä tiedotustilaisuudessa oli Keskisuomalaisen mukaan ”alistuneita ilmeitä”.
Eipä tuo ihme ole, sillä Kauppalehden (21.3.) mukaan ”arviolta joka toinen saneerausmenettelyn aloittaneista yrityksistä päätyy lopulta konkurssiin”.
Ei tipu rahaa vakuudettomille velkojille (Jyväskylä, Saarijärvi, Viitasaari ja sadat tai tuhannet ennakkotilaajat)!
Keski-Suomessa juuri tästä laajakaistahankkeesta esitettiin kuluneiden vuosien mittaan lukuisia varoituksia. Jotkut vastuulliset luottamushenkilöt yrittivät hillitä kuntiensa intoa taloudelliseen katastrofiin saaden asiatonta kritiikkiä vastaansa.
Laajakaista kaikille -lain tultua voimaan ”piirileikki” käynnistyi Verkko-osuuskunta Kuuskaistan hanke-ehdotuksella 13.8.2010 Keski-Suomen liitolle, joka ryhtyikin kilpailutukseen 21.4.2011. Sen tuloksena liitto sai yhden (!) tarjouksen – Kuuskaistalta – saman, minkä se jo hanke-ehdotuksena oli esittänyt. Hankekoordinaattorina oli sama henkilö, joka on nykyisin Kuuskaistan toimitusjohtaja.
Leikki jatkui 15 kunnan tanssilla, mihin muun muassa Saarijärvi yhtyi 28.12.2011. Valtuusto ei ollut yksimielinen, sillä yksi valtuutettu jätti eriävän mielipiteen – ja on ollut täsmälleen oikeassa.
Alueella oli jo vuosia yksin leikkinyt Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy, joka ujona ei halunnut kaikkia leikkitietojaan paljastaa.
Piirileikin osallistujat vähenivät, leikki muutti muotoaan ja eripuraakin alkoi syntyä. Leikin takuumieheksi ajateltu Finnvera kieltäytyi osallistumasta tanssiin, sillä pääsylipulla ei ollut katetta. Kuuskaista ilmoittikin 26.9.2013, ettei se kyennyt enää leikkiä jatkamaan (!).
Eihän mielenkiintoista, joskin kallista leikkiä voitu kesken lopettaa. Niinpä 12.12.2013 oikein eduskunnassa ”isot pojat” Mauri Pekkarinen, Lauri Ihalainen, Teppo Sirniö ja Timo Rusanen sekä Kuntarahoituksen, Inspira Oy:n, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston edustajat pähkivät kahta uutta vaihtoehtoa piirileikkiin: 1. takaukset suoraan verkkoyhtiöön ja 2. takaukset väliyhtiön kautta.
Ongelmaksi todettiin julkisen tuen – jopa 100 prosentin – osuuden nousu ja samalla riski piirileikin muuttumisesta omakustanteiseksi. Epäreilua totta kai!
Puuhahenkilöt pohtivat kunta- ja hallintolakeja joustavasti soveltaen kalliiden lakimiesten avulla uusia kuvioita piirileikkiin ja päätyivät merkilliseen holdingyhtiömalliin, mihin Kuuskaista sittemmin upotti velkansa – taisi olla peräti euron hinnalla.
Nyttemmin tuo uusi piirileikki lienee jos ei matkansa päässä, ainakin lähellä sitä. Keski-Suomen Valokuituverkko Oy:n ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n tilinpäätökset viime vuodelta kertonevat tulevaisuudesta paljon.
Mistä ihmeen rautalangasta kuntapäättäjille pitäisi taivuttaa malli riskirahoituksen hallintaan?
Hannu Luotola
Saarijärvi

 (Tässä kirjoitus Saarijärveltä keväältä 2014. Tämä kirjoitus oli aikaansa edellä )Valokuitu Keski-Suomessa.

1.Liiketoimintakaupan hinta

Kuuskaistan oman verkon rakentamiskustannukset.

6Net verkkosivuilla (www.6net.fi) on esitys vuodelta 2005 Kuusiokuntien valokuituverkon rakentamisesta. Esityksen mukaan verkko on tullut maksamaan 5-6€/m. Liiketoimintakaupassa Kuuskaista veloittaa rakennetusta runkoverkosta 17,4€/m+10% rakennuttamislisää eli yhteensä 19,14€/m. Liiketoimintakaupassa kunnat sitoutuvat ostamaan Kuuskaistan palveluyhtiöltä loput rakennettavasta verkosta tällä samalla hinnalla. Vaikka huomioitaisiin rakennuskustannusten rajukin nousu, ylihinnaksi tulee vähintään 8-10€/m. Ylihinnalla kuitattaisiin oletettavasti Kuuskaistan aiemmin kertyneet tappiot.

Ostettavan verkon laatu

Niiltä alueilta, joissa Kuuskan urakoitsija Telog-Otera on jo rakentanut verkkoa, kuuluu hälyttäviä uutisia työn laadusta. Todettu reklamaatiolista on normaalisti näissä töissä esiintyviin reklamaatiolistoihin verraatuna moninkertainen. Kuuskaistan 2012 tilinpäätöksessä todetaan tielaitoksen kanssa meneillään oleva riita johtojen väärästä  sijainnista. Tielaitoksen vaatimus on 500000€. Tähän vaatimukseen sisältyvä riski jää kuntien maksettavaksi. Kuuskaista on luvannut hoitaa reklaamaatiot kuntoon. Kuuskaistan konkurssivaara on ilmeinen ja Kuuskaistan lupaukset sitä myötä vähäarvoisia.

Ylihinta taseen mukaan

Liiketoimintakaupan hinnaksi esitetään 1€. Kaupan myötä kuntien vastattavaksi siirtyy noin 800 000€ enemmän velkoja kuin Kuuskaistan ilmoittama verkko-omaisuuden arvo on. Verkon arvo on ylihintaisten rakentamiskustannusten ja riskien valossa vielä huomattavasti alhaisempi. Kunnat pelastaisivat liiketoimintakaupalla konkurssikypsän Kuuskaistan sekä takaisivat urakoitsijoille ruhtinaalliset tuotot jo tehdyistä urakoista ja myös vielä tekemättömistä.

                     

Kuuden kunnan valtionapuhakemus ja päätös

Kuuden kunnan osalta Verkko-osuuskunta Kuuskaista on saanut ennakkopäätökset valtionavusta. Valtionavun edellytyksenä on laajakaistalain 8§ 1. momentin mukaan, että operaattori laittaa hankkeeseen 34% omaa rahaa. Kuuskailla  ei ole ollut vuoden 2012 tilinpäätöstietojen mukaan omia varoja, joita olisi voinut käyttää noin 4 Milj € omarahoitusosuuteen. Se ei  sen ilmoittamien tietojen mukaan ole saanut Finveran eikä muidenkaan tahojen takausta lainoille, joita tarvittaisiin omarahoittamiseen. Myöskään ulkopuoliset sijoittajat eivät ole olleet kiinostuneita  hankkeen rahoittamista ilman kuntien takausta. Vaadittuun omarahoitukseen näyttäisi olleen kirjattu muiden kuin avustushakemuksen kuntien maksamiia ennakoita oman alueensa  valokuituverkon rakentamisesta. Mahdollisesti myös liittymismaksuennakkoja muiden kuntien alueelta tulleilta liittyjiltä on käytetty omarahoitusosuuteen. Kumpikaan vaihtoehto ei täytä laajakaistalain operaattorin  omavastuulle asetettuja vaatimuksia.

Jos näin on tapahtunut, liiketoimintaan sisältyy riski siitä, että avustuksia ei lopulta myönnetä, anomusiin sisältyneiden virheellisten tietojen takia.

Liiketoimintakaupan ja kuntien takauksen laillisuus EU lainsäädännön valossa

Laajakaistalain mukaan avustettavassa hankkeessa pitää olla mukana operaattori 34% osuudella. Nyt esillä olevassa hankkeessa operaattorina toimisi verkkotoiminnan osalta kuntien omistama verkkoyhtiö. Varsinaisen internetpalvelujen tuottajana olisi Kuuskaista tai joku muu operaattori. Hanke tulisi olemaan siten 100% yhteiskunnan rahoittama. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin haja-asutusalueen tukikelpoinen verkko ja saman alueen liittymäverkot. Liittymäverkot eivät ole tukikelpoisia(laajakaistalaki 7§). Liittymäverkkoa voidaan pitää kilpailtuna toimintana, koska valokuituverkolle löytyy useita vaihtoehtoisia korvaajia, joita voivat tarjota kaupalliset operaattorit ja jonka voi hoitaa liittyjä itse. EU kieltää yhteiskunnan tuen alueelle, jossa markkinoilta löytyy toimivia ratkaisuja (SEUT 107 ja 108 artikla).Takaus ja muu julkinen rahoitus liittymäverkkojen rakentamiseen siten on laiton.

Verkkoosuuskunta Kuuskaista toimii teleoperaattorina ja on siis yksi toimija vahvasti kilpailluilla viestintäpalvelumarkkinoilla.

Liiketoimintakaupassa Kuuskaistalle maksettu ylihinta, vähintään 800 000€ on siis tukea kilpaillulla alueella toimivalle yritykselle. Yritys, joka näin saa tukea, ei toimi tuen antavien kuntien alueella.

Komission tiedonannon 2008/C155/02  kohdassa on lueteltu ehdot, joiden kaikkien vallitessa tuki olisi sallittua. Takaus sekä liiketoimintakaupan ylihinta eivät täytä näitä kriteerejä. Liiketoimintakaupan osalta kohta ei täyty ja takauksen osalta kohdat eivät täyty perustelut esitetään kohdassa ”liiketoimintasuunnitelman realistisuus”.

Liiketoimintakauppa ja takaus kunnan toimialaan kuuluva asiana

Kunnan myöntämä takaus kunnan ulkopuoliselle yhteisölle on mahdollista, jos

a. takaukseen sisältyvä riski ei ole kunnan kantokykyyn nähden liian suuri,

b. takauksen realisoituminen ei saa vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuutta  ja

c. kunnat edut on turvattu riskit asianmukaisesti kattavalla vastavakuudella.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle  myönnettävän noin 4,6 M€ takaus ottaen huomioon kaupungin talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2015-2016  ovat a- että b-kohdan vastaisia.

Takaukselle ei ole osoitettu myöskään kohdan c mukaista vastavakuutta.

Takaus on siten kuntalain 2§ vastainen.

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV) liiketoimintasuunnitelman realistisuus

Liiketoimintasuunnitelma, joka on nyt käsillä olevan takaus-ja  osake- ja pääomasijoituspäätösten perustana, koskee 15 kunnan alueella laajakaistalain mukaisen tuetun alueen runkoverkon ja liittymäverkon rakentamista ja operointia.

Liiketoimintasuunnitelma on vahvasti epärealistinen. Jotta hanke olisi kannattava se edellyttää useiden asioiden onnistumista yli odotusten ja että ei mikään lukuisista fataaleista riskitekijöistä realisoidu.

Investointi

Verkkojen rakentaminen suunnitellulle alueelle on liiketoimintasuunnitelmassa arvioitu maksavan noin 60 M€. Vuoden 2012 Kuuskaistan tilinpäätöksen liitetietojen viimeiselle sivulla todetaan, että samanlaisen verkon rakentaminen tulee maksamaan maksimissaan 44M€. Nyt jo rakennettujen verkkojen osalta on todettu, että suunnitelmat ovat olleet alimittaisia ja toteutus on tullut kalliimmaksi kuin suunnitelmassa. Kun vielä huomioidaan kunnallisten hankkeiden taipumus ylittää kustannusarvionsa ja Kuuskaistan intressi antaa hankkeesta ylioptimistinen kuva, on odotettavissa, että tämän hetken suunniteltu 60M€ kustannusarvio tulee toteutusvaiheessa ylittymään reilusti. Jos hanke tulee maksamaan  70M€, lisää ylitys korkokuluja käytetyllä 3,5% korkokannalla 350000€/a, mikä jo yksin ajaa hankkeen raskaasti tappiolliseksi. Korkoriskiä on käsitelty erillisessä riskiarviossa.

Investoitien ylittyminen joudutaan kattamaan lisälainalla, jonka takaajaksi kunnat joutuvat.

Osakassopimuksen mukaan kuntien ei ole pakko osallistua uusiin takauksiin tai pääomittamisiin. 

Verkon rakentamisaikataulun mukaan 6 kuntaa saa verkon 2014 aikana ja loput 9 2015 ja 2016. Lisärahoituksen saaminen niiltä kunnilta, joiden verkko on jo valmiina voi olla kyseenalaista, kun huomioidaan vielä, että näiden kuntien joukossa on Karstula ja Petäjävesi.

Osakassopimuksen mukaan osakkaat sitoutuvat tekemään päätöksen, jolla lisäpääomitetaan yhtiötä, jos oma pääoma on osakeyhtiölain mukaan menetetty.Tämä tilanne tulee eteen varsin piankin, jos toiminta on tappiollista. Toisaalta sopimuksessa sanotaan, että kenenkään osakkaan ei tarvitse osallistua itse pääomittamiseen. Tilanne, jossa lisäpääomittamista tarvitaan, tulee eteen, jos toiminta on tappiollista. Onko osakkailla halukkutta jatkuvasti lisäpääomittaa tappiollista toimintaa varsinkin tilanteessa, jossa osa osakaskunnista on kuntaliitoksen myötä osa laajempaa kokonaisuutta. Yhtiö todennäköisesti päästetään konkurssiin tai jää muutaman harvan kunnan harteille.

Liikevaihto

Insipira on ilmoittanut perustaneensa laskelmat paljolti Kuuskaistan jo vakiintuneeseen laajakaistaliiketoimintaan.

Kuuskaistan toiminta-alueella on potentiaalisia asikkaita osapuilleen saman verran kuin KSVV:n tuetulla alueella. Kuuskaistan asiakaskunnassa on mukana taajamat yrityksineen ja Kuuskaistan toiminta-alueen asukastiheys on merkittävästi isompi kuin KSSV:n.

Kuuskaista on saanut vajaan 10 vuoden aikana liikevaihtoa asiakaskunnaltaan 950000€/a 2012 tilinpäätöksen mukaan. Inspiran laskelmissa KSVV:n asiakaskunnalta kerättäisiin heti rakentamisvaiheen jälkeen 2017  liikevaihtoa 3M€. Pelkästään haja-asutusalueiden yrityksiltä aiotaan saada 1,3M€. Kuuskaistan liikevaihdossa on lisäksi mukana myös internetpalvelujen myynnistä saadut tulot 10-30€/asiakas.

Ammattisijoittajien arviot

Kuuskaista yhdessä Inspiran kanssa on anonut Finveralta takausta puolelle investointilainaa. Samoin on kartoitettu infrakankkeisiin erikoistuneiden sijoittajien halukkuutta sijoittaa oman pääoman ehtoista rahoitusta KSVV:n hankkeeseen.

Kukaan näistä tahoista ei nähnyt hanketta kannattavaksi. Inspiran laskelmat osoittavat, että hanke tuottaisi elinkaarensa aikana noin 5-6% tuoton sijoitetulle pääomalle. Sähköverkoille sallitaan lakisääteisesti maksimissaan tällä hetkellä noin 3,5% tuotto eli pienempi kuin Insparan laskema tuotto tälle hankkeelle. Saman infrasijoittajat, jotka eivät voineet sijoittaa KSVV:hen ovat suorastaan kilpailleet päästä sijoittamaan pienempituottoiseen sähköverkkoliiketoimintaan. Tämä todistaa selväsrti, että Kuuskaista/Inspiran laskelmat ovat ylioptimistisia ja osittain jopa virheellisiä.